Nimimerkki prinsessa

Kirjassa etsivä Louise yrittää saada kiinni raiskaajaa, joka etsii uhrejaan netistä deittisivuilta. Tehtävä ei ole helppo, sillä netissä voi valehdella kaiken. Iän, nimen, asuinpaikan, ammatin. Koko elämänsä voi kirjoittaa uudelleen. Yksi raiskaajan uhreista löytyy kuolleena ja lisä Louisen paineita löytää raiskaaja tuo se, että Louisen ystävä on alkanut nettideittailla.

Nimimerkki Prinsessa on fictiota mutta todella ajankohtainen, sillä tänä päivänä yhä useampi etsii (ja löytääkin) kumppania netistä. Ei ole välttämättä aikaa käydä ulkona ja tavata ihmisiä tai ollaan lopen kyllästyneitä yökerhoissa hyppäämiseen ja sen oikean metsästämiseen (jota harvemmin baarista edes löytyy). Tarina muistuttaa miten varovainen nettituttavuuksien kanssa on oltava mutta ettei kumppanin etsiminen netistä ole säälittävää eikä tänä päivänä niin tavatonta. Kirjassa kuullaan mitä nettideittailu voi olla pahimmillaan ja parhaimmillaan.

Kirja on keskittynyt nimenomaan rikoksen selvittämiseen unohtamatta kuitenkaan Louisen yksityiselämää. päähenkilön kaikki elämänosat on otettu hyvin huomioon, joka tekee henkilöstä helpommin lähestyttävän, todentuntoisemman ja inhimillisemmän.

Kaikkein herkimmille en välttämättä kirjaa suosittelisi sen tarkoin kuvailtujen raak
ojen raiskauskohtauksien vuoksi.

Tarina on karmaisevan jännittävä, loistavasti kirjoitettu, ajankohtainen ja yllättävä (lukuunotamatta erästä käännettä Louisen yksityiselämässä, joka mielestäni oli hyvinkin ennalta arvattavissa). Olisin kaivannut jotakin hieman räjähtävämpää loppua. Vaikka ei se sitä todellisessa elämässäkään (ainakaan aina) ole, joten ehkä juuri se sai kirjan tapahtumat tuntumaan todenmukaisemmalta. Kirja on kirjoitettu sopivasti jalat maassa ja pää pilvissä.

Neljä tähteä.

Kirja: Nimimerkki prinsessa
Kirjoittanut: Tanskan dekkarikuningatar, entinen kustantamon pyörittäjä, kirjailija Sara Blaedelia, joka on tanskan myydyin kirjailija ja äänestetty kolmesti tanskan suosituimmaksi kirjailijaksi sekä voittanut Det Danske Kriminalakademinin erikoisdekkaripalkonnon.
Suomentanut: Elina Uotila
Julkaistu: 2013
Painopaikka: Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna

Joku on nukkunut vuoteessani

Roosa herää eräänä aamuna vierellään vieras mies. Joo, tuttua varmasti monelle meistä. Mutta tämäpä mies onkin asettunut taloksi. Muuttanut Roosan luo. Kutsuu Roosaa vaimoksi. Roosa vain ei lainkaan tunne tuota vierasta miestä.

Laura puolestaan huomaa miehensä kadonneen. Ei tiedä milloin, luultavasti vuosia sitten mutta huomasi sen vasta nyt.

Kummatkin naiset kääntyvät niin lääkärin kuin etsivän puoleen. Roosa lisäksi myös poliisin.

Onni on keski-ikäinen meteorologi joka ei paljoa puhu, haluaa asioiden pysyvän ennallaan, tuttuna ja turvallisena ja elää maanantaista maanantaihin.

Kirjan henkilöt vaikuttavat vuoronperään niin sekopäisiltä, että on vaikea päättää ketkä todella ovat, ketkä eivät, vai ovatko kaikki. Tosin emmeköhän me kaikki vaikuta joskus hieman sekopäisiltä? Jollemme omissa niin ainakin toisten silmissä.

Ensimmäisen 50 sivun jälkeen olen edelleen ihan pihalla. En saa juonesta kunnolla kiinni. En tiedä mikä kirjassa on totta ja mikä vain kirjan henkilöiden hulluutta. Lukemista en kuitenkaan pysty lopettamaan. Tekisi mieli harppoa sivuja eteenpäin, lukea sieltä täältä päästääkseni paremmin perille. Hullun koukuttavaa tekstiä.

Kirjassa erityisen hyvää oli ennalta arvaamaton loppuratkaisu sekä se, ettei kirjan tarina ole mitään tusinatavaraa. Ainakaan itse en vastaavaa ole lukenut.

Mielestäni kirja kuvaa hyvin suhteen väljähtämistä, puolison ja tämän tarpeiden (niin henkisten kuin fyysisten) unohtamista. Miten helposti suhde muuttuu arkiseksi, toinen itsestään selvyydeksi ja samalla voi kadottaa myös itsensä.

Kirjaan ehkä paremmin pystyvät eläytymään kumppanin kanssa elävät joiden parisuhde toisinaan (tai aina jos asiat huonosti ovat) tuntuu turhan arkiselta ja toisen naama vain ärsyttää. Itse en sinkkuäitinä täysin kirjan henkilöiden asemaan pysty asettumaan. Minulle kirja toimii varoittavana esimerkkinä millaista suhdetta en halua.

Plussaa kauniista kansista.

Kolme ja puoli tähteä.

Kirja: Joku on nukkunut vuoteessani
Kirjoittanut: Helsinkiläinen runoilija suomentaja ja kirjailija Kristiina Lähde.
Julkaistu: 2012
Painanut: Greif, Tartto

SIISTII...! Nasevimmat lasten tokaisut

"Ruusulle tarjottiin neljän viljan puuroa. "Yäk!" Äiti moitti, ettei ruuasta saa noin sanoa. On lapsia joilla ei ole ruokaa ollenkaan ja he kyllä söisivät mielellään tuon puuron. Ruusu maistoi lusikallisen ja tokaisi: "Ei tähän kaikki lapset pysty".

"Viedessäni lastani hoitoon, huikkasin ovelta lapseni hoitokaverille: "Hyvää myöhästynyttä nimipäivää!" Kuusivuotias vastasi kohteliaasti: "Ei haittaa!"

"Jukka meni ensimmäistä kertaa seurakunnan kerhoon . Kotiin tultuaan hän oli ihmeissään: "Miksi piti kiittää taivaan isää ruuasta, vaikka oli omat eväät?"

SIISTII...! Nasevimmat lasten tokaisut on kokoelma suomalaisten lasten suusta päässeitä ajatuksia ja tokaisuja. Kirja saa hymyn huulille ja on kevyttä lukemista. Loistava valinta etenkin silloin kun ei oikeen pysty keskittymään mihinkään paksuun romaaniin tai jännäriin. Naurattaa eniten ehkä pienten lasten äitejä (miksei muitakin). Itsellä ainakin välillä tuli heti olo et hei toi ois hyvin voinu kuulua myös mun poikani suusta. Kirjasta voi myös ottaa lapsilta oppia. Välillä möläytyksiä tulee päästettyä aikuisenakin (vaiko silloin vielä enemmän?), muttei maailma siihen kaadu. Otetaan huumorilla vaan eikä turhaan nolostella.

Kolme tähteä.

Kirja: SIISTII...! Nasevimmat LASTEN TOKAISUT
Toimittanut: Juhani Töytäri
Julkaistu: 2013
Painopaikka: Markprint Oy, Lahti

Unelmansieppaaja

Unelmansieppaaja on loistava kertomus unelmien tavoittelusta. Pistää pohtimaan omia unelmiaan, mitkä niistä ovat tavoittelemisen arvoisia ja millä hinnalla.

Roosa tavoittelee unelmaansa, yhteistä tulevaisuutta poikaystävänsä Janin kanssa, oman terveytensä hinnalla, ja joka lopulta maksa myös toisen ihmisen hengen.

Tapio on mennyt unelmansa perässä rikkoen suhteensa tyttöystäväänsä ja poikaansa. Kun unelma on enää pelkkää menneisyyttä, tajuaa hän lopulta mennettäneensä jotakin tärkeää, tärkeämpää kuin unelmansa.

Akia piinaa lapsuuden muisto jonka vuoksi hän tavoittelee suomen vahvin –titteliä. Akilla on myös toinen unelma, lähikaupan myyjä Henna. Unelmat vievät Akia mukanaan tehden hänestä hirviön.

Kirjan henkilöt eivät tunne toisiaan mutta Ville Siikalan kuolema sitoo heidät yhteen.

Ville Siikala on kirjailija. Oli kirjailija. Villen unelmat veivät hänet mielisairalaan ja lopulta Kampin metroasemalle junan alle.

Lukijalle selviää asioita kirjan henkilöistä ja henkilöiden ajatuksista, joita kirjan muut henkilöt eivät kuitenkaan tiedä, vaan olettavat jotain aivan muuta. Aivan kuin todellisuudessakin. Jokaisella on oma käsityksensä muista mutta todellisuus voi olla toista.

Kirjan lopetus on onnellinen, muttei siirappinen. Ei liian onnellinen pysyäkseen todentuntuisena. Kirja loppuu mutta tarina jää sopivasti auki. Aivan kuin kirjan henkilöiden elämä jatkuisi. Ehkä se jatkuukin. Lukijoiden mielissä.

Neljä tähteä.

Kirja: Unelmansieppaaja

Kirjoittanut: Pasi Pekkola, Oilon-konsernin tytäryhtiön toimitusjohtaja, entinen ammattikoripalloilija ja toimittaja.

Julkaistu: 2013

Painopaikka: Otavan kirjapaino Oy, Keuruu